Kaavojen käsittely ja vuorovaikutus
Kaavoituksen käynnistäminen
Kaavoituksen käynnistämiseksi maanomistajat voivat tehdä anomuksia, kuntalaiset aloitteita ja kaupunki kaavoituskatsauksen kohteita. Kaupungin todetessa kaavoituksen tarkoituksenmukaiseksi ja ajankohtaiseksi, kaavoitusyksikkö päättää ryhtyä hankkeeseen.
Esivalmistelu
Esivalmistelussa rajataan alustava kaava-alue, määritellään osalliset ja selvitystarpeet sekä selvitetään lähtötiedot. Esivalmistelun perusteella laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63§) ja arvioidaan mahdollinen tarve alueen asettamiseksi kaavan laadinnan ajaksi rakennuskieltoon (MRL 38§, 53§). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat, osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen.
Vireilletulo
Vireilletulovaiheessa kaavoitusyksikkö ilmoittaa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta (MRL 63§, MRA 30§). Ilmoitus tapahtuu kuulutuksella. Samassa yhteydessä julkaistaan yleensä OAS.
Vireilletulon yhteydessä osallisille ja kuntalaisille järjestetään tilaisuus mielipiteiden esittämiseen (MRL 6§, 62§). Merkittävissä ja laajoissa kaavoissa osallistumisen ja tiedonsaannin mahdollisuuksia järjestetään tavanomaisia kuulutuksia monipuolisemmin. Kaavasta voidaan järjestää yleisötilaisuus ja kaikista kaavoista laaditaan verkkosivu. Osallisia tiedotetaan myös kirjeitse.
Palautteiden ja selvitysten perusteella suoritetaan vaihtoehtotarkasteluja ja valmistellaan yhtä tai useampaa kaavaluonnosta.
Kaavaluonnos
Luonnosvaiheessa kaavoitusyksikkö asettaa kaavaluonnoksen ja muut luonnosasiakirjat nähtäväksi vähintään 14 vuorokauden ajaksi mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62§, MRA 30§).
Saatujen palautteiden perusteella voidaan täydentää vaikutusten arviointia (MRA 1§) ja tarkentaa kaavakarttaa. Tässä vaiheessa laaditaan myös kaavaselostus. Asemakaavan yhteydessä voidaan laatia myös tonttijako (MRL 78§, MRA 37§).
Kaavaehdotus
Ehdotusvaiheessa kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen ja liiteasiakirjat julkisesti nähtäväksi mielipiteiden (muistutus) esittämistä varten (MRL 65§, MRA 19§, 27§). Kaavat ovat nähtävänä vähintään 30 vuorokautta, vaikutuksiltaan vähäiset kaavat vähintään 14 vuorokautta.
Muistutusten ja lausuntojen perusteella kaavaehdotusta on mahdollista muuttaa. Jos muutokset ovat oleellisia, kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen uudelleen nähtäväksi.
Hyväksyminen
Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä. Vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy kaupunginhallitus.
Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Lisäksi ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä pyytäneet tai tehneet muistutuksen (MRL 67§, MRA 94§). Hyväksymispäätöksestä voi valitusajan puitteissa valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (MRL 188§, 191§).
Voimaantulo
Kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella (MRL 200§, MRA 93§). Kaava saa lainvoiman, kun valitusaika on päättynyt eikä hyväksymispäätöksestä ole valitettu tai, kun hallinto-oikeus on hylännyt valitukset.
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Osallistuminen ja vuorovaikutus alkaa tiedottamisesta. Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat. Kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta ja viranomaisten yhteistyöstä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa.
Kaavoituksesta tiedottaminen
Tiedottamisella varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Porin kaupunki tiedottaa ajankohtaisista kaavahankkeista vuosittain julkaistavassa kaavoituskatsauksessa.
Kaavoitukseen liittyvistä käsittelyvaiheista, valmistelun aloittamisesta (vireilletulosta), nähtävillä olosta ja hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella. Poikkeuksena on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, jonka vireille tulosta voidaan ilmoittaa kirjeellä asianosaisille. Nähtävänä olevat kaavan asiakirjat esitetään verkkosivuilla.
Laaja osallistuminen
Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Yritykset ja yhteisöt ovat osallisia, kun kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen.
Suunnitellut osallistumisen tilaisuudet sekä perustiedot kaavahankkeesta esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osallistua voi monella tavalla:
- ottamalla yhteyttä kaavoittajaan
- osallistumalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin
- esittämällä mielipide kaavasta sen ollessa nähtävillä
Kaavoituksen useista käsittelyvaiheista ja vuorovaikutusmahdollisuuksista huolimatta aina ei päästä kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävään lopputulokseen. Tällöin on mahdollista hakea muutosta kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen. Vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavan muutoksesta sekä oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella valitusoikeus on suppeampi.
Vaikutukset ihmisiin ja sosiaaliseen ympäristöön
Kaavoituksen liittyvän vaikutusten arvioinnin (MRL 9§, MRA 1§) osana selvitetään myös kaavoituksen sosiaaliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Eri osallistumisen ja vuorovaikutuksen muodot ja niiden kautta saadut palautteet ovat erityisen tärkeitä kaavan vaikutuksia arvioitaessa.